Aloite etenee eduskuntaan

Suomen eläinoikeusjuristit ry:n laatima kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin on saavuttanut vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta maanantaina 14. elokuuta. Tämä tarkoittaa, että aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteella olisi vaikutuksia niin luonnonvaraisten kuin ihmisen hoidosta riippuvaisten eläinten oikeuksiin. 

”Aloite on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja historiallinen. Perustuslaki suojaa eläimiä muun muassa Saksassa ja Brasiliassa, mutta näin kattavaa kirjausta ei vielä ole nähty. Nykyisellään Suomen perustuslaki ei mainitse eläimiä lainkaan”, kertoo Visa Kurki, Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja ja Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen apulaisprofessori. 

Kansalaisaloite nostaisi perustuslakiin erilaisia niin luonnonvaraisia kuin ihmisen hoidosta riippuvaisia eläimiä koskevia oikeuksia. Perustuslaki ohjaa tavallisen tasoisen lain säätämistä ja antaa työkaluja päättäjille, viranomaisille ja tuomioistuimille. Aloite ei toteutuessaan suoraan kieltäisi esimerkiksi lihan- tai maidontuotantoa. Sen sijaan se edellyttäisi, että kaikessa eläinten käytössä pitäisi kunnioittaa eläinten perusoikeuksia. Perusoikeudet eivät kuitenkaan olisi vailla poikkeuksia. Eläimen saisi esimerkiksi tappaa, jos se olisi välttämätöntä ihmisten, eläinten tai ympäristön suojelemiseksi. 

“Ehdotuksessa ei ole kyse pelkästään eläinten perusoikeuksista vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta. Se on kattava esitys siitä, mitä eläinten oikeuksia tulisi nostaa ihmisoikeuksien rinnalle ja siten ohjata yhteiskuntaa kunnioittavamman yhteiselon suuntaan”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja, Åbo Akademin julkisoikeuden yliopistonlehtori Birgitta Wahlberg. 

“Yli joka sadas äänioikeutettu suomalainen on ilmoittautunut aloitteen kannattajaksi. Nyt on kansanedustajien vastuulla käsitellä ehdotus lainsäätäjän tarkkuudella ja vakavuudella”, Wahlberg jatkaa. 

Eläinoikeuslainsäädäntöä uudistettu vastikään – hyvinvointilaki sai kritiikkiä kansalaisilta ja eläinlääkäreiltä

eläinoikeuslainsäädäntöä uudistettiin viimeksi alkuvuodesta, kun eduskunta hyväksyi uuden eläinten hyvinvointilain. Hyvinvointilakia on kuitenkin kritisoitu siitä, että  se jopa heikentää eläinten oikeuksien toteutumista tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi epäiltyjä eläinsuojelurikkomuksia ja eläintenpidon kiellon rikkomista on uuden lain myötä entistä vaikeampi tutkia, sillä perustuslakiin kirjattu oikeus kotirauhaan estää rikkomusten tutkimisen kotioloissa. 

Viime aikoina eläinten oikeudet ovat nousseet julkiseen keskusteluun muun muassa turkiseläinten kautta leviävän lintuinfluenssaepidemian vuoksi. Epidemian myötä turkistarhoilla on lopetettu 84 000 turkiseläintä, ja lisäksi turkistarhaajille on myönnetty lupia tuhansien lintujen tappamiseen. 

”Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen Suomen perustuslaissa ihmisten perusoikeuksien rinnalla mahdollistaisi ihmisten ja eläinten oikeuksien punnitsemisen keskenään. Esimerkiksi eläimen oikeutta elämään ja ihmisen elinkeinovapautta tai kotirauhan suojaa voitaisiin punnita siten, että oikeudet toteutuisivat mahdollisimman tasapuolisesti. Nähtäväksi jää, miten oikeuksia punnittaisiin esimerkiksi turkistarhauksen osalta”, Kurki sanoo.  

Kansalaisaloitteen luovuttamisen ajankohdasta ei ole vielä tehty päätöstä. Aloite tulee toimittaa eduskuntaan viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun aloitteen saama kannatusilmoitusten määrä on tarkistettu ja hyväksytty. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Birgitta Wahlberg

Puheenjohtaja

Suomen eläinoikeusjuristit ry

040 563 6107

birgitta.wahlberg@abo.fi

Visa Kurki

Varapuheenjohtaja

Suomen eläinoikeusjuristit ry

0503702529 

visa.kurki@helsinki.fi

https://visakurki.net/suomeksi/

Suomen eläinoikeusjuristit ry on ystävänpäivänä 2018 perustettu järjestö, joka koostuu suomalaisista juristeista ja oikeustieteilijöistä.